Olen lääkäri. Opinnoissa ja lääkärin työssä näin läheltä, minkä inhimillisen taakan sydän- ja verisuonisairaudet, diabetes ja ylipaino länsimaissa aiheuttavat ja mitä ne yhteiskunnalle maksavat. Tiedeyhteisö pitää selvänä, että näiden sairauksien riskiin pystyy vaikuttamaan elintavoilla, joista tärkein on ruokavalio.

Ihmisten ruokavaliota tarkasteltaessa keskeiseksi käsitteeksi nousee ruokaympäristö. Termillä tarkoitetaan kaikkea sitä ruokaa, jolla meidät on ympäröity: mitä se maksaa, miten sitä markkinoidaan ja kuinka helposti se on saatavilla. Metabolisten sairauksien kansanterveydellinen kriisi kulkee käsi kädessä länsimaisen ruokaympäristön muutoksen kanssa. Lämpimän pikaruoan osalta ruokaympäristö koostuu suurelta osin ruoasta, joka on suolaista, rasvaista ja ravintosisällöltään köyhää.

Tunnistin ongelman omassa arjessani, enkä ollut sen kanssa yksin. Kun nälkä yllätti kirjastossa, juna-asemalla tai lentokentällä, tarjolla oli useimmiten pizzaa, hampurilaisia ja ranskalaisia. Todennäköisyys epäterveellisen ruoan valintaan on suuri yksinkertaisesti siksi, että sen saatavuus, hinta ja maku tukevat sitä. Koukuttavuus, brändit, säilyvyys, tasalaatuisuus ja halvat raaka-aineet ovat sen kiistattomia etuja. Pohdin vuosia, voiko epäterveellistä pikaruokaa vastaan ylipäätään kilpailla vapaassa markkinataloudessa.

Kunnes. Kaksi vuotta sitten tein lääkärintöitä paikassa, jossa meillä oli rutiini hoitajien ja muiden lääkäreiden kanssa. Söimme joka aamu ennen työvuoron alkua kaurapuuroa taukotilassa. Tämä rutiini ehti toistua kymmeniä kertoja, ennen kuin idea valaisi mieleni. Katsoin puurolautasta ja kahvikuppia ja vertasin mielessäni näiden kahden tuotteen valmistusta ja kustannusrakennetta. Kahviautomaatteja on kaikkialla. Sitten kysyin: “Oletteko koskaan kuulleet kaurapuuroautomaatista?” Kukaan ei ollut. Etsin sellaista. Maailmassa ei ollut yhtäkään. Vaikka kaurapuuro on Suomen syödyin lämmin ruoka ja sitä syödään maailmanlaajuisesti arviolta yli 120 miljoonaa annosta päivässä.

Tieni oli selvä. Tiesin, ettei tällaista yritystä kannata rakentaa yksin, joten tarvitsisin yhtiökumppanin. Kävin läpi mielessäni tuntemiani vaihtoehtoja: konetekniikan, automaation ja tuotantotalouden insinöörejä, kauppatieteilijöitä ja lakimiehiä. Kenen kanssa lähteä rakentamaan suurta menestystarinaa? Ja valinta oli selvä: yhtä arveluttava päätös kuin minä itse. Aaron Suni. Toinen lääkäri.

Aaron oli ensimmäinen valintani, koska hän oli älykkäin tuntemani ihminen. Lääkärin tittelistä huolimatta hänellä oli runsaasti harrastuneisuuden kautta hankittua teknistä osaamista, matemaattista lahjakkuutta ja muita ominaisuuksia, joita tarvitsisimme siihen, mitä lähtisimme rakentamaan. Yhdessä muodostaisimme tiimin, jossa olisi myös kokemusta yrittäjyydestä, myynnistä, markkinoinnista, asiakashankinnasta, johtamisesta, mutta ennen kaikkea kyky oppia nopeasti uutta.

Aaron työskenteli tuolloin lääkärinä ja rakasti työtään siinä missä minäkin. Lähestyin häntä siitä huolimatta. Esittelin alustavan konseptin, näytin luvut ja sovimme uuden tapaamisen. Hän mietti asiaa kaksi viikkoa ja sanoi sitten: “Idea on yksinkertaisesti niin hyvä, että olen valmis antamaan tälle seuraavat kymmenen vuotta elämästäni.” Siitä lähtien olemme syventyneet yhdessä samaan tavoitteeseen. Edistää ihmisten terveyttä suuressa mittakaavassa automaattien verkostolla, joka tekee terveellisestä valinnasta helpompaa.

Vierailimme Euroopan suurimmilla automaattialan messuilla ja vakuutuimme, ettei mitään vastaavaa ole maailmassa. Jäimme pois työelämästä ja keskitimme kaiken aikamme ensimmäisen prototyypin valmistamiseen. Opiskelimme uutta joka päivä. Suunnittelimme jokaisen osan itse ja rakensimme koneen pala palalta 3D-tulostaen, koodaten ja teettäen osia koneistamoissa piirustustemme mukaan.

Nyt ensimmäinen prototyyppi on valmis. Lautasannostelija pudottaa lautasen tasolle, kuljetin vie sen kaura-annostelijan alle, siitä nesteen lisäykseen ja lopulta kypsennykseen. Hetken kuluttua automaatti tarjoilee valmiin annoksen.

Tarkoituksemme on, että kun tulevaisuudessa saavut nälkäisenä juna-asemalle, voit valita hampurilaisen sijasta paremman vaihtoehdon. Aulassa hohtava automaatti tarjoaa lämpimän aterian, joka on halvempi, nopeampi, ekologisempi ja ravitsemussuositusten näkökulmasta erinomaista pikaruokaa.

Olemme vakuuttuneita, että teknologinen murros ja tekoälyn yleistyminen vievät terveydenhuoltoa yhä ennaltaehkäisevämpään suuntaan, perusasioiden äärelle. Kaikkia sairauksia ei voi ehkäistä, mutta silloin kun voi, ehkäisy on inhimillisin ja kustannustehokkain tapa hoitaa terveyttä. OADO on osa tätä muutosta. Vannoimme lääkärinvalassa: “Päämääränäni on terveyden ylläpitäminen ja edistäminen, sairauksien ehkäiseminen sekä sairaiden parantaminen ja heidän kärsimystensä lievittäminen.”